Aihe: Tarvii sanoa
Sain meilin, jossa kyseltiin monenlaista parsoneista. Siinä luki mm. että “ovatko kaikki parsonit riistaviettisiä, haluaisin parsonin sellaisista linjoista, joissa riistaviettiä ei enää esiinny”. Minä en haluaisi kuullakaan sellaisista sukulinjoista.
Parsonrussellinterrierin rotumääritelmä alkaa sanoilla “Vankkarakenteinen ja sinnikäs työterrieri, joka on erityisen kyvykäs maanalaisessa työskentelyssä.” lisäksi siitä mainitaan “Ennen kaikkea työterrieri, joka taipumustensa ja rakenteensa puolesta kykenee maanalaiseen työskentelyyn ja juoksemaan ajavien koirien kanssa. Rohkea ja ystävällinen.” Nämä kaikki asiat lukevat parsonin rotumääritelmässä, joka määrittää millainen ihanteellinen rotunsa edustaja tulisi ominaisuuksiensa ja ulkomuotonsa puolesta olla. Rotumääritelmä ei sano “ennen kaikkea kaunis” tai “erityisen kaunis”. Se sanoo “ennen kaikkea työterrieri”.
Metsästysreissu kertoo koirasta paljon. Koiran tyyli työskennellä maan alla, tapa käsitellä riistaa tai vaikkapa kyky odotella vuoroaan päästä töihin sekä sosiaalisuus muiden koirien kanssa ovat kaikki merkittäviä asioita. Metsästäjänä haluan kasvattaa koiria, jotka ovat pelaavia jahtikavereita ja siinä sivussa mukavia kavereita sohvallakin. Tästä syystä meillä eivät lisäänny pelkästään kauniit, näyttelyissä menestyneet koirat. Eivät vaikka olisivat kivojakin.
Kun näkee koiran käytännön työssä, ymmärtää millaisia ominaisuuksia siltä vaaditaan niin henkisellä puolella kuin ulkoiselta olemukseltaan. Riistaviettisyys ei tarkoita samaa kuin epäsosiaalinen, vihainen , hankalasti hallittava, rähisijä tai lapsiperheeseen sopimaton.
Ja kyllä – minä käyn koirieni kanssa myös näyttelyissä. Kivahan niissä on pärjätäkin, mutta kasvatustyötäni niiden tulokset eivät ohjaa.
Aihe: Ruutilan väki puuhailee
Palasimme reissusta yöllä kahden aikoihin. Raskas, mutta antoisa keikka. Menin koepaikalle jo perjantai-iltana, tukikohtana oli iso ihana hirsirakennus järven rannalla, joten siinäpä tuli saunomisen lomassa heitettyä talviturkkikin.
Lauantaina tehtiin jälkiä metsään, minulla ja jälkiparillani oli tehtävänä yksi avoimen- ja yksi voittajaluokan jälki. Jäljenteko onnistui kommelluksitta ja palasimmekin maastosta hyvissä ajoin tukikohtaamme Ristironkkeliin. Lauantai-iltana juhlistimme Mikko Taipaleenmäen 50-vuotispäivää, juhla-aterialla tarjottiin alkukeittona savuporokeittoa, pääruuaksi riekonrintaa punaviinikastikkeessa ja jälkiruuaksi vielä raparperimoussea. Olipa tosi hyvää ruokaa…en muista parempaa syöneeni koskaan. Kiitos kokeille!
Sunnuntaina sitten jäljestettiin, Galinalle osui päivän viimeinen jälki. Innokkaasti se lähti jäljelle ja ensimmäinen osuus menikin oikein mallikkaasti. Ensimmäisellä kulmalla se kuitenkin jäi paikalleen seisoskelemaan ja siihen tuomittiin hukka. Tätä hukkaa seurasi vielä myöhemmin kaksi lisää, joten kokeen tulokseksi tuli 0. Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen kuinka Galina jäljesti silloin kun pysyi jäljellä. Katkokulma selvisi vaivatta ja se vei minua metsässä hyvin määrätietoisesti. Koe oli loistava harjoitus erittäin riistarikkaassa maastossa.
Molemmaat karvaiset reissukaverit ovat aika väsyneen oloisia – Peiccokin vaikka oli vain seuraneitinä. Tänään Peicco (jota nykyään kutsumme useimmiten Piikleksi) pääsee vielä Virpin kanssa agilityyn.
Aihe: Ruutilan väki puuhailee
Iltapäivällä Reetamari, minä ja Galina, sekä Peicco ja Edith starttasimme Chryslerin ja lähdimme ajelemaan kohti pohjoista. Matkalla Edith halusi pysähdyksen ja pisuttelujen jälkeen jatkaa matkaa samassa häkissä Galinan ja Peicon kanssa. Se ei suostunut menemään omaan boxiinsa vaan änkesi “väkisin” jättikokoiseen häkkiin uusien ystäviensä kanssa. Sielläpä ne sitten matkustivat tyytyväisinä koko konkkaronkka. Yksi iso ja kaksi pientä valkoista. Kotiin päästessään Edith moikkasi nopeasti isäntänsä Denniksen ja perheen pikku tyttären Matildan. Seuraavaksi moikkausvuorossa oli perheen iso “hessuhopomainen” monirotuinen. Voi Edith…se niin rakastaa kaikkia ja on jokaisen kaveri. Ikävä sitä taitaa tulla 
Nyt me olemme äitini luona “mummolassa”, matka jatkuu täältä kohti Rantsilaa joko tänä iltana tai huomenna.
Aihe: Ruutilan väki puuhailee
Tänään osallistui Omppu (Ruutilan Kuunvalo) agilitykisoihin ja nappasipa poitsu voiton viidellä virhepisteellä, jotka tulivat keinulta. Aika tältä radalta -10,81. Onnea Ompulle ja kotiväelle.
Galina osallistuu sunnuntaina mejäkokeeseen Rantsilassa, ensimmäinen startti VOI-luokassa. Tänään treenattiin reilu kilometrin mittainen jälki ja ei voi kun todeta, että “hyvin se vetää”. Työskentely oli hyvin etenevää ja jälkitarkkaa. Kun vaan ohjaajalla jarrut pitää, niin homma toimii.
Eukko (sijoituskoirani FIN KVA Ja-Cami’s Edith) on ollut meillä muutaman päivän hoidossa, kotiin emäntä palaa huomenna. Ihana nappisilmä, sosiaalinen ja kiltti emäntä. Vauhtia löytyy, siskopuoleensa Leicciin verrattuna Edith on paljon leikkisämpi. Edith tulee toimeen kaikkien kanssa, täällä se on haastanut leikkiin niin Galinaa kuin Herttaakin.
Aihe: Ruutilan väki puuhailee
Jatkossa kaikki Ruutilan kuulumiset voi lukea täältä blogista. Alkuvuoden 2007 kuulumiset olen vahingossa päivittänyt bittiavaruuteen… Googlen välimuistikaan ei niitä enää löytänyt.
vuoden 2006 kuulumisia luet täältä
18.5.2008 Osallistuin Galina-laikamme kanssa laikojen mejämestaruuskokeeseen Ilmajoella. Sää suosi, maastot olivat mahtavat ja Galina ylsikin huipputulokseen. Maastoon jäi vain kaksi pistettä jotka menivät kulman ohittamisesta. Tulos siis AVO1/48 pist. ja siirto VOI-luokkaan.
Tapasin Ilmajoella myös lähistöllä asuvan kasvattini Ruutilan Ruunun-Rinssin, komea ja mukava on pojasta kasvanut.
Kaisan ja minun omistama, Joutsenossa Riikan hellässä huomassa asusteleva Kiukku (Repoketun Coco Colada) osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä pentuluokassa ja nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että Kiukku on kivarakenteinen, feminiininen ja sillä on viehättävä luonne.
Aiemmin keväällä aloitti virallisen agilityuransa Ruutilan Kuunvalo “Omppu”. Palkintopallikin on Ompulle kisojen myötä jo tullut tutuksi.
6.4.2008 Eilen käytin laumani silmätarkastuksessa. Hertta todettiin edelleen nyt kahdeksan vuoden iässä terveeksi, samoin Peicon silmät olivat OK. Leicillä diagnosoitiin alkava perinnöllinen kaihi HC.
Leicci on tarkastettu aiemmin kaksi kertaa ja todettu terveeksi. Nyt kolmannella kerralla neljän vuoden iässä sillä havaittiin molemmissa silmissä alkava kaihi. Tämänkin tapauksen myötä haluaisinkin taas muistuttaa ihmisiä silmätarkastusten tärkeydestä. Kaihi ja linssiluksaatio tulevat ilmi yleensä vasta noin neljän vuoden iässä, linssiluksaatio jopa vasta noin 7-8 vuoden iässä. Tästä syystä onkin tärkeää tarkastuttaa koiria jotka ovat jo nuoruusvuotensa ohittaneet. Jalostuskoiran silmätarkastuslausunnon ei tule olla vuotta vanhempi. Tärkeää olisi tarkastuttaa myös ei-jalostukseen käytettäviä koiria. Kotikoiran omistajalle silmien tarkastuttaminen saattaa kuulostaa turhalta, mutta koko rotua ajatellen tarkastuksilla kerätään korvaamattoman arvokasta tietoa kasvattajien käyttöön.
Pienpetopyyntikausi päättyi osaltamme kaksi viikkoa sitten. Leicissä varmaan vielä virtaa piisaisi, mutta sairasteluni päätti kauden harmillisesti ennen aikojaan. Leicin saaliit tälle kaudelle 31 supikoiraa ja kuusi mäyrää, Hertta-mummulle yksi supi ladon alta ja nuorelle Peicolle yksi mäyrähaukku.
8. – 9.3.2008 Vierähti jälleen jahtireissulla Perniössä. Ei ollenkaan hullumpi keikka, tiimimme saalis kahden päivän ajalta oli 8 supia ja kolme mäyrää. Näistä Leicille kaksi supia. Kiitos taas mukavasta viikonlopusta HL-ML ry ja muut toverit 
Leicin saalislaskuri näyttää nyt tälle kaudelle 27 supia ja kuusi mäyrää…ja kautta on vielä jäljellä.
23.2.2008 Metsästysreissulla Perniössä. Leicille saatiin saaliiksi neljä mäyrää, kaksi ladonalusesta ja kaksi maapesästä. Peiccokin innostui vähän haukahtelemaan mäyrälle Kiitos mukavasta reissusta HL-ML ry ja muut kumppanit. Leicille on nyt saatu saalista tällä kaudella 23 supikoiraa ja kuusi mäyrää.
6.2.2008 Leicci suoritti hyväksytysti lumekokeen ja valmistui käyttövalioksi luonnonmetsästyksestä. Koe pidettiin Vampulassa, tuomarina Seppo Saari (harj. Jukka Vesala). Saaliiksi saimme kaksi supia (Leicin saalislaskuri näyttää nyt tälle kaudelle 23 supia ja 1 mäyrä). Kiitos Jukalle kokeen järjestämisestä ja Hinkulle teknisestä avusta!
Pikku höppänämme Leicci on nyt siis kolmoisvalio ja kirjoittaa jatkossa nimensä FIN KVA & KVA-M FIN & EST MVA BALTV-06 Ruutilan Päivänpaiste.
4.2.2008 Ruutilan Ruunun-Rinssi “Arttu” kävi silmä- ja polvitarkastuksessa ja todettiin terveeksi. Metsästävä (komeakin) Arttu on käytettävissä jalostukseen terveille, hyväluonteisille ja sopivan sukuisille nartuille.
Galina-laikamme lähti “synnytyslaitokselle” kasvattajansa luokse Jäppilään,pikkulaikojen odotetaan syntyvän 18. päivän tienoilla
13.1.2008 Leicci suoritti lume-kokeen Vampulassa. Kokeen tuomaroi Jouko Pakkala, harjoitusarvostelijana Jukka Vesala. Saaliiksi saatiin supikoira (20. Leicille tällä kaudella). Kokeen suoritti hyväksytysti toinenkin parson, Fellshied Top Of The Pops “Sissi”, onnea Sissin taustajoukoille! Kiitos korvaamattomasta avusta Hinku, ja kokeen järjestämisestä Jukka!
17.12.2007 Galina-laikamme (V-06 Unjannoidan Barinja) astutettiin V-06 FIN MVA ESTV-07 EST MVA FIN JVA FIN KVA-J KANS MVA LTU MVA Kuunsäteen Akimovilla. Upeiden titteleiden lisäksi upealuonteinen Aki on yhtä ykköstulosta vaille käyttövalio hirvenhaukkukokeista. Pennut syntyvät Jäppilässä Galinan kasvattajien Pertti ja Asta Voutilaisen luona, ja ne rekisteröidään heidän kennelnimelleen, Unjannoidan. Tiedustelut pennuista puh. 040 744 4084/Pertti Voutilainen. Kuvia nuorestaparista voit katsella täältä ==>
Meidän harrastukset ovat viime aikoina tapahtuneet lähinnä tuolla supin- ja mäyränkoloilla. Eikä siellä ihan turhaa ole tarvinnut lampata 
Leicin saalistilastoissa ollaan jo toisella kymmenellä tällä kaudella.
28.11.2007 Eilen pistäydyttiin Kirin Tarjan kanssa jahtireissulla Lohjansaaressa. Muutama supi tuli tiensä päähän Kiitos Tarja! Peiccokin on päässyt vähän tutkiskelemaan luolastoja, se kulkee maan alla aika kivasti. Riistalle se ei sen sijaan ole vielä oikein syttynyt, supit ovat sen mielestä hieman epäilyttäviä ja ällöjä. Jatkamme harjoituksia…
7.11.2007 Eilen tehtiin reissu Kuhmoon. Mukaan tarttui yksi pieni parsoni. Neitokaisen nimi on Repoketun Coco Colada “Kiukku”. Kiukku muutti Riikan ja Jukan riemuksi Tampereelle, Emma parsonin kaveriksi. Kiukku on yhteisomistuksessa Kaisa Suutarin kanssa. Reipas, upealuonteinen pentu, nukkui ja katseli maisemia koko 500 km matkan. Kiitos Sanna, onnea matkaan Riikka ja Jukka
Viime päivinä minua on ilahduttanut erityisesti seuraava: pikkuveljeni Vellu (erämies jo ennen kuin kävelikään) kaatoi kasvattamalleen 10 kk ikäiselle länsilaikapentu Moskulle seisontahaukkuun 10-piikkisen hirvisonnin. Onnea Vellu ja Haikki! Linkki Vellun ja Haikin sivuille
23.10.2007 Luolajahdissa Lempäälässä paikallisten harrastajien kanssa, mukava päivä, kiitos Ilkka ja Päivi!
14.10.2007 Viikonloppu kului Pyhäjärvellä. Lauantai kului mäyräjahdissa ja Galina jäljesti haavoittunutta hirveä yli kolme kilometriä. Aiemmin viikolla torstaina Rassi (Ruutilan Rassi-Rekku) kävi silmä- ja polvitarkastuksessa saaden terveen paperit.
24.9.2007 Rita ultrattiin viikonloppuna ja todettiin tyhjäksi. Yritämme pentuja uudelleen keväällä.
15.9.2007 Reissussa koirien kanssa “kotikonnuilla” Pyhäjärvellä. Ohjelmassa ihan vaan metsästystä ja muuta mukavaa kuljailua. Aiemmin viikolla kävin Hertan ja Leicin kanssa vinttikoiraradalla, jossa varsinkin Hertta syttyi ratajuoksuun ärhäkästi.
26.8.2007 Peicco osallistui terriereiden erikoisnäyttelyyn Helsingissä. Tulos JUN ERI/3.
14.8.2007 Rita on astutettu Serillä, lisää tietoja toivottavasti lokakuussa syntyvästä pentueesta Pentuja-sivulla.
Viikonloppu meni mukavasti mejäkokeessa Vierumäellä, osallistuin Hertan ja Galinan kanssa. Hertta löi kintaat tiskiin ensimmäisellä makauksella, se kerta kaikkiaan kieltäytyi menemästä metsään ja pyrki sieltä neliveto päällä pois. Olisikohan haistanut karhun tms… tiedäppä häntä. Galina poistui jäljeltä kolme kertaa ennen puoliväliä, joten keskeytin senkin suorituksen, loppumatka tultiin sitten harjoitusmielessä ja hyvin se sitten kulkikin. Mukava viikonloppu hyvässä seurassa, vaikka tulokset eivät paljon anna aihetta henkseleiden paukutteluun… eipä ole kyllä henkseleitäkään 
)
5.8.2007 Takana on nyt viikko elämää Lempäälässä. Eihän tämä ollenkaan hullumpi paikka ole. Kesälomat on lusittu ja maanantaina on paluu arkeen ja töihin uudessa työpaikassa. Koirat ovat kotiutuneet hienosti, kotimme lähistöllä on ihania lenkkipolkuja ja metsää silmänkantamattomiin. Riistaakin olemme päässeet näkemään ketun, supikoirien ja mäyrän merkeissä.
